Ihminen viettää keskimäärin kolmanneksen elämästään nukkuen. Tämä tarkoittaa, että 75-vuotias ihminen on nukkunut noin 25 vuotta. Se saattaa tuntua valtavalta ajalta, mutta jokaisella nukutulla tunnilla on merkitystä — paljon enemmän kuin useimmat meistä ymmärtävät.
Mitä kehossa tapahtuu unen aikana?
Uni ei ole passiivinen tila, vaan aktiivinen prosessi, jonka aikana keho ja aivot tekevät valtavasti työtä. Unen aikana tapahtuu muun muassa seuraavaa:
- Solujen korjaus ja uusiutuminen — Kasvuhormonia erittyy erityisesti syvän unen aikana, mikä edistää kudosten korjautumista.
- Muistin vahvistaminen — Päivän aikana opitut asiat siirtyvät lyhytkestoisesta muistista pitkäkestoiseen muistiin.
- Immuunipuolustuksen vahvistuminen — Unen aikana tuotetaan sytokiineja, jotka auttavat kehoa taistelemaan infektioita vastaan.
- Aivojen puhdistus — Glymfaattinen järjestelmä aktivoituu ja poistaa aivoista haitallisia aineenvaihduntatuotteita.
Univajeen vaikutukset
Krooninen univaje ei ole vain väsymystä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) luokittelee riittävän unen yhdeksi terveyden kulmakivistä — ja univajeen vakavaksi terveysriskiksi, joka on yhdistetty lukuisiin sairauksiin:
Sydän- ja verisuonitaudit. Alle kuusi tuntia yössä nukkuvilla on tutkimusten mukaan merkittävästi kohonnut riski sydänkohtaukseen ja aivohalvaukseen. Uni säätelee verenpainetta ja sydämen sykettä — ilman riittävää unta nämä järjestelmät kuormittuvat.
Lihavuus ja diabetes. Univaje häiritsee nälkähormonien — greliinin ja leptiinin — tasapainoa. Väsyneenä kehon aineenvaihdunta hidastuu ja himo erityisesti korkeakalorista ruokaa kohtaan kasvaa.
Mielenterveys. Unen ja mielenterveyden yhteys on kaksisuuntainen. Huono uni altistaa masennukselle ja ahdistukselle, ja nämä puolestaan heikentävät unen laatua. Jopa yksi huonosti nukuttu yö voi heikentää tunnesäätelyä merkittävästi.
Kuinka paljon unta tarvitaan?
Aikuisen unen tarve vaihtelee yksilöllisesti, mutta useimmat tutkimukset osoittavat samaan suuntaan:
| Ikäryhmä | Suositeltu uni |
|---|---|
| 18–25 vuotta | 7–9 tuntia |
| 26–64 vuotta | 7–9 tuntia |
| 65+ vuotta | 7–8 tuntia |
Tärkeää on muistaa, että unen laatu on yhtä merkittävää kuin sen määrä. Kahdeksan tuntia katkonaista unta ei vastaa seitsemää tuntia yhtäjaksoista, syvää unta.
Unen laadun parantaminen alkaa tiedosta
Ensimmäinen askel kohti parempaa unta on ymmärtää, miksi se on niin tärkeää. Kun tiedostat unen vaikutuksen jokaiseen elämän osa-alueeseen — fyysiseen terveyteen, henkiseen hyvinvointiin, työtehoon ja ihmissuhteisiin — motivaatio panostaa uneen kasvaa luonnollisesti.
Seuraavissa artikkeleissamme pureudumme käytännön keinoihin: iltarutiineihin, makuuhuoneen optimointiin ja unihygieniaan. Mutta kaikki alkaa tästä ymmärryksestä: uni ei ole ylellisyyttä, vaan välttämättömyys.
Noora Virtanen
Uniasiantuntija
Noora on unitutkimuksen ja terveysjournalismin ammattilainen, joka on erikoistunut unen laadun parantamiseen arkisilla keinoilla. Hän uskoo, että pienetkin muutokset iltarutiinissa voivat muuttaa koko elämän.
Lue myös
Uniapnea: Oireet, riskit ja hoitomuodot
Uniapnea on yllättävän yleinen unihäiriö, joka jää usein diagnosoimatta. Tunnista oireet ja tutustu hoitovaihtoehtoihin.
Melatoniini: Luonnollinen uniapuri vai huijausta?
Melatoniini on suosituin unilisä, mutta toimiiko se oikeasti? Selvitimme, mitä tutkimus sanoo melatoniinista ja kenelle siitä on hyötyä.
Unihygienia: 10 perussääntöä parempaan yöuneen
Unihygienia tarkoittaa tapoja ja ympäristötekijöitä, jotka tukevat hyvää unta. Tässä kymmenen tärkeintä sääntöä.